Asunto-osakeyhtiölaki ja kunnossapitovastuu

Tässä on viime aikoina ilmennyt melko kyseenalaisia asioita huoneistomme kylpyhuoneen suhteen. Näiden johdosta olimmekin yhteydessä Kiinteistöliiton lakimieheen, jonka terveiset eivät olleet mitenkään mairittelevia taloyhtiön isännöitsijän ja hallituksen suhteen.

Jo alusta pitäen isännöitsijän, hallituksen pjn ja suosikkiurakoitsijan pyhäkolminaisuus ihmetytti

Kun asuntokaupat oli tehty, niin isännöitsijä alkoi heti painostamaan remontin suhteen. Kaveri tekee, mutta sille pitää soittaa heti. Ihan niin kuin me automaattisesti otetaan se sen kaveri tekemään? Tarkistimme taustat eikä tällä ole edes vedeneristyssertifikaatti voimassa vaikka isännöitsijä näin väitti.

Kylpyhuoneremonttia ei aloitettu heti kaupanteon jälkeen eikä sellaisesta oltu sovittu

Tästä seurasi se, että kolmen kuukauden kuluttua sisäänmuutosta hallitus olikin päättänyt, että kylpyhuone asetetaan käyttäkieltoon. Perusteena tälle esitettiin mittauksissa esiintyneet kohonneet kosteusarvot. Hallitus ei kuitenkaan kertonut, että kuka oli mitannut, milloin ja mitkä olivat tulokset.

Kolikon kääntöpuoli: taloyhtiö ajoi itsensä umpikujaan puhumalla itsensä pussiin

Nyt, kun hallitus epäilee kosteusvauriota, niin sen tulee tutkia asia. Se, että he ovat asettaneet myös käyttökiellon, niin edelleen vahvistaa tätä seikkaa. Hallituksen on käytännössä mahdotonta ensinnäkään perua käyttökieltoa ja toisekseen, mikäli se meinaa sen perua, niin sen pitää järjestää asianmukaiset tutkimukset. Mikäli tutkimuksissa ei havaita kosteusvauriota, niin käyttökielto voidaan perua. Jos taas vaurio löytyy, niin asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö on velvollinen korjaamaan kylpyhuoneen perustasoon.

Kiinteistöliiton lakimiehen vastaus

Kiinteistöliiton lakimies oli vakaasti sitä mieltä, että:

  1. Käyttökieltoa ei voida ensinnäkään asettaa
  2. Käyttökiellon asettaneen tulee tutkia tilat
  3. Taloyhtiön tulee kustantaan kosteusvauriolle altistuneiden tilojen korjaus
  4. Hallituksen kokous ei ole ollut päätösvaltainen
    • Eikä pöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu yhtiöjärjestyksen mukaan (kaikki kokouksessa olleet)
    • Tämän lisäksi kuulimme, ettei se ainoakaan hallituksen jäsen ollut puoltanut käyttökielto
    • Jälkikäteen hän oli huomauttanut asiasta isännöitsijälle, joka oli todennut vaan, että ”meni jo”
  5. Taloyhtiö on ollut tietoinen rakenteisiin kohdistuneista ongelmista jo useamman vuoden
    • Taloyhtiö on ymmärtänyt, että tilojen käyttöikä on ylitetty aikoja sitten
    • Muissa aiemmin saneerautuissa huoneistoissa on järjestäen ollut kosteusvaurioita
  6. Kokous oli järjestetty 11.15-12.15 läheisessä ravintolassa: pelkästään siis isännöitsijän ja pj lounastreffit
  7. Ylipäätään käyttökiellosta tai kosteusvauriosta ei ole ollut mitään mainintaa ennen kaupantekoa
    • So. ei voi olla niin, että 3 kk sisäänmuutosta asetetaan uhka käyttökiellosta, mikäli remonttia ei aloiteta
  8. Mikäli taloyhtiö epäilee kosteusvauriota, niin ei se voi vain odottaa, että osakkeenomistaja reagoi asiaan
    • Taloyhtiöllä on ollut jo useita vuosia aikaa ryhtyä tilojen korjaamiseen
    • Etenkin siinä valossa sen olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin, koska se on tiennyt kosteusvaurioista toisissa huoneistoissa

Taloyhtiöllä ei siis ole enää vaihtoehtoja

Vastaavasti osakkeenomistajan voimme vain heittäytyä passiiviksi ja ainoastaan vaatia asunto-osakeyhtiölain perusteella taloyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin. Luultavasti kaikelta tältä olisi vältytty, mikäli käyttökieltoa ja kosteusvaurioepäilyä ei olisi ilmennyt. Remontin kilpailutuskin oli loppusuoralla ja olimme valmiita maksamaan siitä täyden hinnan. Kuitenkin, tämä taloyhtiön johdon menettelytapa ajoi tilanteen siihen, että vastuu siirtyikin heille vaikka he luulivat ilmeisesti vain kovistelevansa meitä.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *